Raparperipiirakkaa

Kesän tietää tulleen, kun voi leipoa kauden ensimmäisen raparperipiirakan pihalta napatuista raparpereista. Oman hyötypuutarhan suurin raparperi on jo kasvanut sellaisiin mittoihin, että siitä saa jo usean piirakan verran raparperinvarsia. Ensimmäinen piirakka valmistui viikonlopun kahvipöytään lauantaina ja kun ohje osoittautui hyväksi, tein sunnuntain vieraille uuden. Sen verran hyvää se omasta mielestäkin oli, että päätin laittaa reseptin tänne talteen.

















POHJA

100g voita tai margariinia
2 dl maitoa tai vettä
2 kananmunaa
1½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
Ripaus suolaa

Vatkaa kananmunat ja sokeri kevyeksi vaahdoksi.
Lisää vaahtoon maito ja voisula sekä kuivat aineet vuorotellen, välillä sekoittaen.
Kaada taikina vuokaan ja ripottele raparperinpalat pinnalle. Raparperien mausteeksi voi niiden päälle ripotella sokeria ja kanelia, oman maun mukaan. Laita piirakka uuniin 175 asteeseen n. 35 minuutiksi ja lisää muruseos piirakan pinnalle ja paista vielä n. 10 minuuttia.

MURUSEOS

75 g margariinia tai voita
2 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria

Sulata rasva kattilassa ja lisää muut aineet joukkoon ja sekoita tasaiseksi.
Levitä muruseos tasaisesti piirakan pinnalle. Paista kunnes muruseos on saanut hieman väriä pintaansa (n. 10 min).

Piirakka on parhaimmillaan hieman lämpimänä vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.




Piirakkaa jäi hiukan viikonlopusta ja mikä sen parempaa kuin lasten päiväunien aikaan keittää itselle mukillinen kahvia,ottaa pala raparperipiirakkaa ja istua takaterassille nauttimaan kesästä. Helteet palasivat ainakin tänne meille pariksi päiväksi, siitä täytyy ottaa taas kaikki irti.

Ikean uusin erikoismallisto

Säännöllisin väliajoin käväisen Ikean sivuilla, hakemassa inspiraatiota milloin mihinkin, välillä arjen säilytysratkaisuihin, lastenhuoneen sisustukseen ja nyt kesän korvalla terassin sisustukseen ja tietenkin valmistuvaan leikkimökkiin.

Kokoelma malliston bambu- ja rottinkiesineitä: sohvia, lepotuoleja, mattoja, koreja ja kattovalaisimia.
Kuva Ikean sivuilta

Viimeksi sivuilla vieraillessani törmäsin Ikean uuteen Viktigt- erikoismallistoon. Ihan aina heidän mallistonsa eivät meidän kodin sisustukseen sovi eivätkä innosta muutenkaan, mutta tällä kertaa tuli heti Tuo meille kotiin- fiilis, useasta tuotteesta. Meille valmistui viime kesänä terassi talon päätyyn ja terassin sisustaminen jäi tuolloin kokonaan. Nyt kesän tullen se on taas ajankohtaista ja Ikean uutta erikoismallistoa selatessani tiesin heti mihin sen tuotteet meillä sopisivat: terassille.


VIKTIGT Kori IKEA Sopii kaikenlaisille tavaroille lehdistä vaatteisiin ja kirjoihin.
kuva täältä
Korkeaan, bambusta valmistettuun koriin sopisi loistavasti jokin varrellinen puu; joko oliivipuu tai esimerkiksi vähän hintavampi verivaahtera. Mieli tekisi ostaa jompi kumpi ostaa terassille ja kokeilla sen talvettamista varastossa.

VIKTIGT Kahvallinen kori IKEA Kun lehdet, lelut, hatut ja käsineet ovat koreissa, huoneen yleisilme säilyy siistinä ja tavarat on helppo löytää.

Tämä kori sopisi myös terassille, mutta myös pihalle ja hyötypuutarhaan. Myöhemmin kesällä hyötypuutarhan sadon kypsyttyä, tähän voisi kerätä niin kurkut, porkkanat, sipulit kuin salaatitkin. Tai englantilaisen puutarhan henkeen kulkea pitkin pihaa leikkaamassa kukkia, kori kyynärvaressa roikkuen. 

VIKTIGT Pyykkikori IKEA Käsin punottu. Jokainen kori on yksilöllinen.

Isompi kori olisi mitä mainion pyykkikorinakin, mutta koska meillä on jo pyykkikori ja käytännöllisyyden kannalta muovinen on ehkä kuitenkin parempi, tähän isompaan voisin laittaa terassin tyynyt ja peiton. Kori sopisi toisaalta myös lastenhuoneeseen lelujen säilytykseen, tähän uppoaisi pehmolelu jos toinenkin.

VIKTIGT Tarjoiluvati, 3 kpl IKEA Helppo yhdistää muiden astioiden ja materiaalien kanssa.
VIKTIGT Lautanen IKEA Käsin tehty.
Tarjoiluvadit sopisivat kattaukseen niin ulkona kuin sisällä, niin mustana kun valkoisenakin.
Samoin bambuisen tarjoiuluvadin voisin nostaa joko terrasin pöydälle, hedelmäkoriksi ruokapöydän päälle, kahvipöytään pullien kera tai ihan vaan koristeeksi sohvapöydälle. Tosin sohvapöydällä se tuskin kovin kauan ei pysyisi, sillä perheen pikkusisustaja todennäköisesti veisi sen aika pian omiin leikkeihinsä. Meillä taitaa sekä äiti että tytär pitää kaikenlaisita koreista.

VIKTIGT Amppeli, 2 kpl IKEA Käsin tehty. Muovisen sisäruukun ansiosta ruukku on vedenkestävä.

VIKTIGT Jakkara IKEA Tämä luonnonkuidusta punottu tuoli on todella kevyt, mutta silti vankka ja kestävä. Helppo pinota tilan säästämiseksi.

Amppelit näyttävät kivoilta, ainoastaan epäilyttää niiden käyttö. Vaikka sisällä on muovinen sisäruukku, pohdin miten käy jos ruukut ovat sateelle alttiina. Ehkä lasitetulla parvekkeella toimisivat, mutta ei meidän terasilla. Jakkara taas toisi lisäistumapaikkoja vieraille ja olisi helppo nostaa sisälle ja taas takaisin tarvittaessa. Avoimella terassilla tosin epäilyttää taas säänkestävyys, ehkä toimisi paremmin sisätiloissa.


Suurin DIY-projekti vähään aikaan

Meidän perheen melkein kaikkien aikojen suurin DIY-projekti on tässä, puolivalmiina tosin.


Oman kodin rakentamisen yhteydessä ei meidän tapauksessa voi puhua diy-projektista, sillä talon toimitti Designtalo muuttovalmiina. Autotalli tosin on rakennettu itse, sitä kai voi pitää tähän asti kaikkein suurimpana diy-projektina, leikkimökki tulee siis hyvänä kakkosena.

Leikkimökin rakentamista on suunniteltu yli puoli vuotta ja tyttären syntymäpäivien lähestyessä sen rakentaminen aloitettiin vihdoin huhtikuussa. Mies oli netistä löytänyt meitä molempia miellyttävän mallin ja jopa rakennusohjeet siihen. Kokoa mökillä on aika paljon, ihan perus muutaman neliön leikkimökki se ei ole. No, mahtuupahan myös naapurin lapset leikkimään omien lisäksi. Tarkoituksena on, että siinä vaiheessa kun lapset kasvavat eivätkä enää leiki mökissä, siitä tulee kesähuone enemmänkin aikuisten käyttöön. Leikkimökissä on sisällä korkeutta sen verran, että aikuinen mies mahtuu siellä seisomaan.


Projekti on sen verran vielä kesken, että ihan heti en pääse sitä sisustamaan, mutta jotain ideoita olen kerännyt mm. Pinterestiin. Tarkoituksena olisi sisustaa leikkimökkiä pitkälti kierrätystavaroilla ja huonekaluilla, itse tuunaten. Todennäköisesti teemme myös reissun Ikeaan, sieltä saa mukavasti sopuhintaan kaikkea pientä kivaa mikä sopii loistavasti juuri leikkimökkiin.
Ehkä pari kesäkukkaa kuitenkin ruukkuihin terassille voisi jo laittaa...?


Lisää kuvia on siis luvassa, kun mökki on valmis ja pääsen sitä sisustamaan. Nyt etsimään lisää inspiraatiota netin syövereistä!

Ihan pihalla

Viime päivien helteet ovat saaneet meidät käytännössä asumaan ulkona. Melkein heti aamusta, aamupalan jälkeen olemme lasten kanssa siirtyneet ulos. Vauva vaunuihin varjoon ja isomman kanssa olemme istuneet hiekkalaatikolla, ajaneet potkupyörällä tai muuten vain kuljettu pitkin pihaa. On muuten yksi kaksivuotiaan lempipuuhista. Hän haahuilee pitkin pihaa, välillä käsissä on hiekkaleluja, välillä harava tai mikä nyt vastaan sattuu tulemaan. Välillä pysähdytään katsomaan leppäkerttua kiven päällä, ihmetellään ötököitä kukkamaassa, juostaan perhosen perässä tai yritetään ottaa hämähäkkiä syliin.

Herttavuorenkilpi

Pensaskirsikka

Norjanangervo
Koko porukalla ollaan oltu lähipuistossa, syöty välipala ulkona terassilla. Päiväuniajan olen istunut terassilla kahvimukin kanssa, lukenut rauhassa päivän lehden ja nauttinut kesästä. Ihastellut kukkivia omena- ja kirsikkapuita sekä takapihan tuomipihlajaa, kuvaillut kukkaan puhjenneita perennoja ja kironnut pihan valtaavia voikukkia, joita on joka puolella. Illalla miehen tultua kotiin olen päässyt rauhassa ulos kastelemaan kukat ja kasvimaan ja tekemään istutushommia. Viime talvi vei mennessään monia perennoja, joiden tilalle olen ostanut uusia tai muuten vaan siirtänyt jo olemassa olevia paikasta toiseen kuolleiden tilalle. Laatuaikaa äidille, yksin pihalla puuhaileminen.




Ulkona ollaan oltu käytännössä siis koko päivä, viimeiset kolme päivää. Sisällä on käyty vain syömässä ja laittamassa ruokaa, vähän pesemässä pyykkiä aina välillä ja vaihtamassa vaippaa. Sää kylmenee taas loppuviikosta, joten näistä jopa helteisistä päivistä on otettu kaikki irti.

Pilvikirsikka

Lemmikki

Omenapuu, "Summer red"


Lämmin sää sai muuten myös huomaamaan, että sekä tyttären vaatekaapista että omasta vaatekaapista puuttuu kesävaatteita. Tyttären kaapista tosin vähän eri syystä. Hän on kasvanut eikä mm. shortseja ole kuin pari hassua, mutta oman kaapin vaatteisiin en (vielä) mahdu, vaikka niitä kaapissa onkin. Vaatekaupoille täytyy siis lähteä jossain vaiheessa, ennen kuin se kunnon kesä sieltä tulee.

Kaksivuotias

Viikonloppuna meillä juhlittiin kaksivuotiasta isosiskoa. Aika tuntuu kuluvan kuin siivillä, juurihan tuo vasta syntyi ja nyt täytti jo kaksi vuotta. Vaikka sanotaanhan sitä, että juuri lapsista sen huomaa kun aika kuluu, kuin huomaamatta. Tuntuu, että siitä kun tytär oppi kävelemään ei ole kuin hetki, mutta nyt hän jo kiipeilee, pukee ja syö itse ja puhuu kuin runebergi. Vauvan synnyttyä sitä itsekin havahtui siihen, kuin tyttö on kasvanut, vaikka kovin pieni vielä onkin.


Sunnuntaina meillä juhlistettiin toisen kokonaisen ikävuoden karttumista syntymäpäiväkutsuilla, jonne oli kutsuttu lähisukulaiset. Lastenkutsujen aika ei vielä ole, ehkä muutaman vuoden päästä. Vielä pääsen helpolla, kun ei ole kuin yhdet juhlat järjestettävänä.



Tänä vuonna haastetta toi se, että lapsia oli hoidettavana kaksi samalla kun piti leipoa ja siivota. Tuntui että leipomiseenkin meni aikaa huomattavasti normaalia enemmän, kun koko ajan jonkun vaippa oli täynnä tai joku oli nälkäinen. Vauvan imetys vie aikansa, uunissa paistuvia herkkuja ei voi jättää pitkäksi aikaa valvomatta ja sillä välin touhutaapero on ehtinyt levittää mm. vauvan vaatteet laatikosta, kaikki omat lelut keittiön lattialle esteradaksi äidille ja vaihtanut vaatteensa jo kahdesti. Mutta selvisin. Ennakointi ei tällä kertaa mennyt ihan putkeen, mutta onneksi koti oli siivottuna ja tarjoilut valmiina, kun ovikello soi ja ensimmäiset vieraat saapuivat. Kiitos kuuluu myös aviomiehelle, joka auttoi niin siivoamisessa kuin vanhemman lapsen touhujen vahtimisessa, jotta sain itse vauvan imetettyä ja viimeiset leivonta- ja koristelujutut tehtyä.





Visiot juhlien koristelusta olivat isot ennen juhlia, mutta aika ei tää kertaa riittänyt kuin muutamien pompomien tekoon. Tarkoitus oli ollut tehdä jotain etukäteen valmiinksi, mutta niin siinä vain kävi, että lähes kaikki tehtiin hetki ennen vieraiden saapumista. Ensi vuonna sitten!





Tarjolla oli niin suolaista kuin makeaakin. Koska kutsuttuja vieraita oli reilu parisen kymmentä kaiken kaikkiaan, niin tarjottavaakin piti olla riittävästi. Mikään ei ole niin kamalaa, kuin jos kahvipöydässä on muutama kakunpala ristissä ja vieraiden täytyy miettiä, kehtaako ottaa ennen kuin loppuu. Pääsin testaamaan Mariannekakkua, jo kauan kokeilulistalla ollutta mustikkasuklaakakkua (Koko Suomi leipoo- ohjelmasta) ja kakkutikkareita. Vanhoja tuttuja, jo aiemmin tekemiäni olivat lihapiirakka ja juustokierteet, vilhelmiina-keksit sekä pinaattifetapasteijat.

Juhlien järjestämisessä on aina hyvät ja huonot puolensa, on kiva leipoa kaikenlaista ja nähdä toisaalta myös pitkästä aikaa niitä sukulaisiakin. Mutta kyllä koko päivä on yhtä hulinaa ja mukava on illalla lasten mentyä nukkumaan istua vaan sohvalla, kun koti on siivottu ja voi ottaa vaikka palan kakkua kymppiuutisia katsellessa.

Uusi perheenjäsen

Meidän kolmihenkisestä perheestä tuli nelihenkinen vapun jälkeen, kun perheeseen syntyi pieni poika. Kaikki kävi aika nopeasti ja kun molemmat voitiin hyvin, kotiinkin päästiin jo kahden yön jälkeen.
Kukkia pienelle pojalle.

Nyt ollaan melkein kaksi viikkoa opeteltu arkea nelihenkisenä perheenä ja melko leppoisissa tunnelmissa päivät ovat kuluneet. Uusi tulokas on lähinnä nukkunut ja syönyt, eikä tunnu isosiskon aiheuttamista kolinoista ja metelistä välittävän. Kun ilmatkin ovat suosineet ja lämpötilat ovat olleet poikkeuksellisen korkeita toukokuun lämpötiloiksi, olemme koko perhe päässeet ulkoilemaan kerralla ja nauttimaan aurinkoisista keleistä. Pikkuherra vaunuissa varjossa lötkötellen ja me muut pihahommia tehden.

Uusi vaunuverho valmistui loppujen lopuksi ajoissa ennen vauvan syntymää ja pääsi heti käyttöön.


Pari päivää sairaalassa ja tuntui, että luonto oli herännyt kunnolla kevääseen. Lämpöaalto oli tehnyt tehtävänsä ja kotiin palatessa kaikki vihersi nurmikosta kotipihan koivuihin ja lähes kaikki perennat olivat ottaneet kasvuspurtin, sipulikukista nyt puhumattakaan.

Keväesikko



Isosisko on ottanut pikkuveljen hyvin vastaan ja mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan ei ole lainkaan havaittavissa. Pikemminkin saa toppuutella, kun hän olisi mielellään mukana auttamassa tai silittämässä vauvaa.


Jatkossa toukokuu onkin meidän perheessä varsinainen juhlakuukausi. Toukokuussa kun vapun ja äitienpäivän lisäksi vietetään myös molempien lasten syntymäpäiviä. Aika näyttää, vietetäänkö niitä yhdessä vai erikseen.